Sivut

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

iltapäiväpilkintää mustikkamaalla

Mukavaa, kun päivät ovat pidentyneet jo sen verran. että ehtii töiden jälkeen pilkille.
Siispä pikaseen vaatteiden vaihto töistä tulon jälkeen. Pilkkivehkeet mukaan ja matkaan. Kiersin pitemmän lenkin kautta jäälle. Tulihan sitä matkaa jo melkein 300 m :)

Ensimmäisen reiän oli hätäsemmät kairanneet jo puolen metrin päähän rannasta. No on siinäkin tosin jo 4m vettä. Kaiku näytti ihan tasasta pohjaa eikä mitään eloa tuntunut pilkissäkään ni suuntaa vaan kohti mustikkamaan siltaa.
Nyt ei keskeltä salmea löytynyt mitään elämää vaikka viimeksi oli jokin kalaparvi alla. Ylös ei niistä silloin suostunut tulemaan kukaan/mikään vaikka muutaman kerran söikin.

Mustikkamaan parkkiksen edestä sitten nappasikin ensimmäinen assu kiinni. Pituutta huimat n. 7 cm :)
Pääasia, että munapata vältettiin tällä kertaa. Sitä onkin ollut ihan riittävästi tarjolla viime aikoina.
Pitäis kai lähtee vähän kauemmas pilkille, mutta mukaan lähtijät on vähissä tai sitten ei aikataulut kohtaa.
Ni ei sit yksin viitti lähtee ku tohon lähilutakolle.  Tuppaavat olemaan vaan pikavisiittejä, kun jos ei kalaa ala kuulumaan ja kaikukaan ei näytä elämää, niin en jaksa yksin pitkään tyhjää nykiä.

No nyt Sentäs näky, että elämää oli ja ahvenia sieltä täältä nousikin jäälle ja yksi isompi kiiskikin. Mittaa 16,6 cm ollen päivän isoin kala. Kaikki kalat nousivat alle 2m vedestä, eipä tarvinut leikkiä helikopteria.

Mutta missä luuraa pasurit, joita viime talvena nous tasasesti samoilta mestoilta?
Nyt on paikat miinotettu verkoilla, että pitää ettiä paikotellen rakosta mistä tulis 50m matkaa verkkoihin. Eikä tosiaan ole kaikki merkattu niinku nykysin lain mukaan pitäis...
No ei tullut tälläkään kertaa uusia fongoja.

Jokatapauksessa nätti päivä. Melkein tyyntä. Aurinko paisto. 5 pinnaa plussalla ja kala söi. Mukavaa, mutta kyllä sitä jo avovesikautta odottaa.


huimaa kalansaalista


maanantai 4. helmikuuta 2013

Isyyslomapilkintää

Kuopuksen syntymän ansiosta isyyslomalla ja mieli teki pilkille. Sehän oli laitettava anomus vetämään :)
siis pilkkireissua varten. Lupahan heltisi ja pilkkipaikan suunnittelu alkoi. Seurasaarenselkä kiinnosti, kun en aikaisemmin siellä ollut käynytkään ja kuoretta oli kuulema noussut. Sinänsä helppo valinta. Elisjahtiin...
Kuoretta ei vielä ollut plakkarissa ja ei tuosta naapurilätäköstä jaksa noita kiiskiäkään määrättömästi nostaa. Munapataakin on ollut riittävästi tarjolla.
Sain jopa kaverin houkuteltua matkaan - harvinaista herkkua viikolla aamupäiväpilkillä (tai näin voisin kuvitella).
Vaimo ja lapset tipautettiin matkalla mummilaan ja sitten auto parkkiin Hietsun parkkikselle. Suunta kohti Seurasaarta. Verkkoja oli mahottomasti. No sekaan vielä kuitenkin sopi. Heti ensimmäisellä reiällä tukeva tärppi. Kiinni ei jäänyt, mutta lupaava alku...
Kaverikin sai kiisken hetikohta, mutta siinä ne tapahtumat olikin sitten. Seuraava tunti pilkittiinkin tyhjiä reikiä. Ei edes pilkkitutka näyttänyt eloa missään. Onneksi keli suosi. Pari pinnaa pakkasta ja aurinkokin paistoi välillä.
Lopulta löytyi reikä, josta tutka näytti jonkinlaista toimintaa pohjan tuntumasta.
Kiisken sitten kaveri nosti ihmettelemään jäänpäällistä elämää. Tärppejä tuli ja sitten kaveri nosti KUOREEN jäälle.
Äkkiä paikkojen vaihto ja pian minäkin nostin uuden eliksen jäälle. Seuraavaksi nostinkin samalta reiältä elämäni ensimmäisen pilkkikuhan. Oli vaan surkian kokonen. Ei tarvinu mittanauhaa kaivaa esiin. Pituutta oli vaan noin 15 cm. Se pääsikin samantien takaisin kasvamaan.
Muutama kuore vielä nousi ennenkuin olikin aika lähteä kotiapäin kurkuntuoksuisella autolla.
kuoretta reilu 18 cm