Kesälommoo

"Yllättäen" jäänyt taas päivitykset vähiin näin kesän loppupuolellakin.

Kesän kiireet ja kesälomareissut ovat vieneet ajan, ettei ole ehtinyt kirjottelemaan.

Edellinen postaus loppuu tuonne heinäkuun alkupuolelle, joten jatketaan siitä eteenpäin.
Kuun puolessa välissä läksimme piknikille. Ihan sattumalta tulivat onkivermeet mukaan ja kuin ihmeen kaupalla löysimme mukavan pikkulammen rannalta oikein sopivantuntuisen piknikmestan. leikkipuisto vieressä ja toisella puolella mahdollisesti kalaisa lampi. Lupaavaa :)

Höpsö onnistui saamaan parikin uutta pinnaa tälle vuodelle.

Touho onnistui koukuttamaan itselleen eliksen. Huomaa erityisen iloinen ilme ja ammattimainen pönö :)

Jossain vaiheessa ehdin törömestoillekkin kokeilemaan kalojen syöntihalukkuutta. ne sentään olivat yhteistyökykyisiä...








Viimeisellä työviikolla ja loman alussa mäskättiin sitten karpille mestaa. Toiveet oli korkealla, muttei kohdekala suostunut pyyntöihin tarttumaan. Pasureita ja puolikiloisia lahnoja nousi kyllä ämpärillinen ja alkuyön viimeiseksi kalaks tuli sitten pikkasen vajaa kilonen suutari.

Toisen lomaviikon aluksi haimme vanhemmat likat äidiltään ja suuntasimme kohti kotipuolta.
Tiistaina otinkin suunnan sitten RKTL:n levinnäisyyskartoista paljastunutta purkkarimestaa, joka sijaitsi vain 14 km ajomatkan päässä porukoiden mökistä. Sinne läksimme Höpsön kanssa. Kalahavainnot lisäsivät uskoa mestaan, mutta ukkosen keskeytettyä fisustuksen oli saaliiksi kertynyt vain ahvenia ja särkiä plus pieni säyne. Ei nyt kuitenkaan luovuteta vielä tuon paikan suhteen. Seuraavalla kerralla sitten kokeilemaan ylemmäs kyseistä ojaa tjsp.

Seuraava reissu suuntautuikin Puulalle. Eräästä lahdesta on saatu lahnan näköisiä kaloja. Sellaisia muistelin itsekin joskus saaneeni. Sulkavia? varmuutta ei ole, kun tuo lajitunnistus ei oikein silloin luonnistunut.
Siitähän oli lähdettävä ottamaan selvää. Etenkin kun veneenkin sai lainaan sieltä. Se oli kyllä, jos nätisti sanotaan, parhaat päivänsä nähnyt... Pysyihän se pinnalla (juuri ja juuri) eli ajoi asiansa, mutta enpä ole kovin usein melonut soutuvenettä. Ei sillä kovin kauas rannasta uskaltautunut. Kalaa onneksi alkoi nousemaan heti kaislikon reunasta ja ensimmäinen veneeseen tullut kala oli sorva. No en sitä ollutkaan aikaisemmin saanut kotipuolesta.
Seuraava kala olikin sitten jo varsin lupaavan näköinen, mutta ei. Pieni pasuri tai lahna se oli. Kalan suun tarkistus paljasti, että suu venyi alaspäin, kun sulkavalla se taas osoittaa ylöspäin. Alas se osoitti jatkossa kaikilla muillakin saaduilla lituskoilla. Taitavat olla nuo lahnan näköiset kalat pasureita, mutta katsotaan vielä uudemman kerran tuokin paikka. Pitää laittaa kellurengas hankintalistalle, niin pääsee vähän paremmin liikkumaan tuolla.

Tämä ei oikeastaan liity mihinkään, mutta pitihän se kekaroita ajeluttaa pikkutraktorilla :)
Pääsee tuolla tietysti metsälampien rantaankin.

Kolmas ohjelmassa ollut reissu oli  käydä lammella, josta olen saanut kolmasosakiloisia särkiä ja ollut mukana reissulla, jolla on saatu 600 gr särki. Parina edellisenä päivänä olin jo käynyt mäskäämässä etukäteen paikkaa ja nyt sitten oli varsinaisen onginnan vuoro. Rauhassa sai kohot kuitenkin uiskennella. Kärpäsentoukilla sai kyllä mustia miljoonaveljiä onkia niin paljon kuin halusi, mutta isompaa matoa, maissia, jne ei syöty ollenkaan. En tiedä minne särjet olivat kadonneet. Pienintäkään sellaista en kuitenkaan saanut. Enkä kuviakaan... tältäkään reissulta. Pitäisi saada joku mukaan kuvaamaan, kun ei meikäläinen muista noita kuvia ottaa sillon ku keskittyy fisustukseen.

Kotiseutuviikon loppupuolella saimme vielä pikkusiskon lapsineen seuraksemme.
Sieltä löytyi vielä yksi innokas kalastajan alku mukaan laituriongelle. Kumpanakin iltana oli kova kisa lasten kesken kuka saa eniten kalaa :)

Perjantai-iltana käytiin taas hirvikoe ampumassa, kun seurassa on sopimus, että joka vuosi se ammutaan. On siinä muuten kova tuntiveloitus. 17 sekuntia ja maksoi 20€. No neljä laakia 23 sentin ympyrään (tulitikkuaskin kokoiselle alueelle osuin)75 metristä. Ampumaradalta kun päästiin takaisin, niin en ehtinyt edes autosta ulos, kun minulta jo lapset kysyivät, että nytkö lähdetään ongelle. Kuvia en taaskaan muistanut ottaa, mutta laitetaan tämä kuva perkuukoulusta, kun pitihän niistä muutamasta isommasta ahvenesta tehdä ruokaa. Hyvin kelpasi enon paistamat ahvenfileet aamupalaksi.

Sitten olikin ohjelmassa siirtyminen anopin ylläpitoon Saimaan rannalle Visulahden kautta.

Siellä toteutin jo pidemmän aikaa suunnittelemani onkipaikan parannuksen. Eli siihen syntyi pieni laituri kahden kiven väliin.

Rankan näköistä hommaa tuo onkiminen :)







Mökiltä teimme päiväreissun Lappeenrantaan. Tai no muut tekivät. Jätin heidät nimittäin sinne ja jatkoin itse matkaa Saimaan kanavalle tähtäimessä miekkasärki ja valkoevätörö. Olisiko yli kolmenkymmenen asteen huidellut lämpötila vienyt kalojen syöntihalukkuuden. Vain muutamia särkiä onnistuin nappaamaan. Ainakin onkimieheltä kuumuus vei mehut aikas nopeesti. No eipä tullut tälläkään reissulla kohdekaloja saaliiksi...

Kävivät lapsetkin testailemassa onkilaituria ja kokeilemassa, jos vaikka olisivat saaneet mäskin paikalle houkuttelemia säyneitä ja onkivat minun kanssani cajunsärkitarpeita. Muut kyllästyivät aikas nopeesti, mutta Höpsö jaksoi yrittää. Itse sain kyllä useampia säyneitä. Kyllä ne siis mestoilla olivat. Jossain vaiheessa alkoi pikkukalat mäskin päällä kiehahtelemaan. Vaihdoimme pikaisesti onget virppoihin ja kohtuullisesti alkoi pedot puremaan lottoa. Viidellä ekalla heitolla 3 haukea ylös plus yksi tärppi. Ilmeisesti mäskillä pyörivät särjet olivat houkutelleet hauet aterioimaan. Siitä onnistui Höpsökin saamaan oman haukipinnansa.

Hauet pääsivät piffitarpeiksi. Särkiä, säyneitä ja lahnoja sitten perkasinkin vielä pimeässäkin...

Viimeisenä iltana läksin soutelemaan syvänteiden päälle uistelin samalla ja katselin kaikua, jos vaikka muikkuparven olisin onnistunut yhyttämään sieltä, mutta ei. Tämä kesäloma ei onnistunut oikein mitenkään fongauksen osalta. Kalaa tuli kyllä vaikka millä mitalla, mutta ei oikeanlaisia. No ei saa jäädä tuleen makaamaan eli leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä :)

Loman jälkeen on tullut tehtyä vielä yksi reissu karpin perässä, mutta ei siitä sen enempää kuin, että hyvin tuntuu karppimäski toimivan lahnalle...

Kireitä.